Skip to main content

Aestit Aestit lähteissä | Lähteet | Navigointivalikkolaajentamalla

Muinaiset kansatBaltit


balttilaisiinTacitusItämertakelttiläisessäBritanniassameripihkallaMeripihkakauppapronssikauteenCassiodorusostrogoottienTeoderikinJordanesErmanarikCassiodoruksenpreussilaistenEinhardAnglosaksiWulfstanVeikselinTrusomeripihkatielläElblągia










(function()var node=document.getElementById("mw-dismissablenotice-anonplace");if(node)node.outerHTML="u003Cdiv class="mw-dismissable-notice"u003Eu003Cdiv class="mw-dismissable-notice-close"u003E[u003Ca tabindex="0" role="button"u003Epiilotau003C/au003E]u003C/divu003Eu003Cdiv class="mw-dismissable-notice-body"u003Eu003Cdiv id="localNotice" lang="fi" dir="ltr"u003Eu003Cdiv style="text-align:center;margin-left:20%"u003Eu003Cspan style="color:red"u003Eu0026#10084;u003C/spanu003E u003Cbu003EHuhtikuun haaste:u003C/bu003E u003Ca href="/wiki/Wikiprojekti:Punaisten_linkkien_naiset/2019" title="Wikiprojekti:Punaisten linkkien naiset/2019"u003ELisää naisia Wikipediaan! – Osallistu kirjoituskilpailuun 1.–30.4.u003C/au003Eu003C/divu003Eu003C/divu003Eu003C/divu003Eu003C/divu003E";());




Aestit




Kohteesta Wikipedia






Siirry navigaatioon
Siirry hakuun





Rooman valtakunta keisari Hadrianuksen valtakaudella. Tacituksen kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen Kaliningradin kohdalla.


Aestit on historiallinen termi, jolla viitattiin balttilaisiin heimoihin. Tacitus mainitsi aestit Germania-teoksessaan vuonna 98 jaa.



Aestit lähteissä |


Tacitus kuvasi Germania-teoksessaan balttilaisia heimoja ja kutsui heitä nimellä Aesti, gentes Aestiorum. Tacituksen mukaan aestit asuivat ”Suebin meren” rannalla, joka tarkoitti Itämerta.[1]


Tacituksen mukaan aestit puhuivat samantapaista kieltä kuin kelttiläisessä Britanniassa samaan aikaan puhuttiin[2], mutta väitteellä tuskin on todellisuuspohjaa. Tacituksen mukaan aestit käyttivät aseina ryhmysauvoja eli puisia nuijia, palvoivat jumaläitiä, pitivät taikakaluina villisian kuvia ja olivat ensimmäisiä jotka keräsivät ja kävivät kauppaa meripihkalla[3]. Meripihkakauppa on kuitenkin jo pronssikauteen palautuva ilmiö ja siten paljon Tacituksen aikoja vanhempi.


Cassiodorus kirjoitti vuosina 523–526 ostrogoottien kuninkaan Teoderikin nimissä kirjeen aestilaisille (Hesti). Historioitsija Jordanes mainitsi teoksessaan Goottien alkuperä ja teot aestilaiset. Hän viittaa goottien eepokseen, jonka mukaan ostrogoottien kuningas Ermanarik oli aikoinaan käynyt sotaretkellä aestilaisia vastaan. Cassiodoruksen maininnan mukaan aestit asuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eli preussilaisten, sambialaisten ja kuurilaisten alueella.[1]


Einhard mainitsee noin vuosien 830–833 paikkeilla aestilaiset (aisti) Vita Karoli Magni -teoksessaan (Kaarle Suuren elämä). Anglosaksi matkailija Wulfstan kuvasi noin vuosina 890–893 aestilaisia. Hänen mukaansa he asuivat Itämeren rannikolla Veikselin suusta itään (Eastum, Eastland). Wulfstanin mukaan aestilaisilla oli Truso-niminen kauppapaikka, joka sijaitsi meripihkatiellä, lähellä nykyistä Elblągia. Trusossa myytiin meripihkaa, orjia ja turkiksia. Hänen mukaansa aestilaisilaisilla oli useita linnoitettuja kaupunkeja, jotka kävivät keskenään sotia. Lisäksi Wulfstan kuvasi muun muassa heidän hautajaistapojaan.[1]


Läntiset maantieteilijät alkoivat kutsua 800-luvulla länsibalttilaisia heimoja preussilaisiksi.[1]



Lähteet |



  1. abcd Kallio, Aulis: Liettuan historia, s. 21-22. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry., 2009. ISBN 978-951-98665-3-6.


  2. Tacitus: Germaania, s. 69. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.


  3. Tacitus: Germaania, s. 69-70. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.



Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.








Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aestit&oldid=16290537”










Navigointivalikko



























(window.RLQ=window.RLQ||[]).push(function()mw.config.set("wgPageParseReport":"limitreport":"cputime":"0.068","walltime":"0.085","ppvisitednodes":"value":395,"limit":1000000,"ppgeneratednodes":"value":0,"limit":1500000,"postexpandincludesize":"value":2520,"limit":2097152,"templateargumentsize":"value":475,"limit":2097152,"expansiondepth":"value":6,"limit":40,"expensivefunctioncount":"value":0,"limit":500,"unstrip-depth":"value":0,"limit":20,"unstrip-size":"value":1754,"limit":5000000,"entityaccesscount":"value":0,"limit":400,"timingprofile":["100.00% 50.021 1 -total"," 86.05% 43.043 1 Malline:Viitteet"," 60.24% 30.132 3 Malline:Kirjaviite"," 13.72% 6.861 1 Malline:Tynkä/Historia"," 8.35% 4.175 1 Malline:Tynkämalline"],"scribunto":"limitreport-timeusage":"value":"0.006","limit":"10.000","limitreport-memusage":"value":692042,"limit":52428800,"cachereport":"origin":"mw1254","timestamp":"20190418184145","ttl":2592000,"transientcontent":false);mw.config.set("wgBackendResponseTime":106,"wgHostname":"mw1331"););

Popular posts from this blog

Oświęcim Innehåll Historia | Källor | Externa länkar | Navigeringsmeny50°2′18″N 19°13′17″Ö / 50.03833°N 19.22139°Ö / 50.03833; 19.2213950°2′18″N 19°13′17″Ö / 50.03833°N 19.22139°Ö / 50.03833; 19.221393089658Nordisk familjebok, AuschwitzInsidan tro och existensJewish Community i OświęcimAuschwitz Jewish Center: MuseumAuschwitz Jewish Center

Valle di Casies Indice Geografia fisica | Origini del nome | Storia | Società | Amministrazione | Sport | Note | Bibliografia | Voci correlate | Altri progetti | Collegamenti esterni | Menu di navigazione46°46′N 12°11′E / 46.766667°N 12.183333°E46.766667; 12.183333 (Valle di Casies)46°46′N 12°11′E / 46.766667°N 12.183333°E46.766667; 12.183333 (Valle di Casies)Sito istituzionaleAstat Censimento della popolazione 2011 - Determinazione della consistenza dei tre gruppi linguistici della Provincia Autonoma di Bolzano-Alto Adige - giugno 2012Numeri e fattiValle di CasiesDato IstatTabella dei gradi/giorno dei Comuni italiani raggruppati per Regione e Provincia26 agosto 1993, n. 412Heraldry of the World: GsiesStatistiche I.StatValCasies.comWikimedia CommonsWikimedia CommonsValle di CasiesSito ufficialeValle di CasiesMM14870458910042978-6

Typsetting diagram chases (with TikZ?) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Planned maintenance scheduled April 17/18, 2019 at 00:00UTC (8:00pm US/Eastern)How to define the default vertical distance between nodes?Draw edge on arcNumerical conditional within tikz keys?TikZ: Drawing an arc from an intersection to an intersectionDrawing rectilinear curves in Tikz, aka an Etch-a-Sketch drawingLine up nested tikz enviroments or how to get rid of themHow to place nodes in an absolute coordinate system in tikzCommutative diagram with curve connecting between nodesTikz with standalone: pinning tikz coordinates to page cmDrawing a Decision Diagram with Tikz and layout manager